Päätöksen moittiminen

Kokoukseen osallistujalla on mahdollisuus moittia kokouksessa tehtyä päätöstä, jos
• se ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä
• on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen
• henkilö ei ole itse ollut myötavaikuttamassa päätöksen tekoon

Eriävä mielipide merkitään aina pöytäkirjaan ja se myös vapauttaa asianomaisen vastuusta, jos päätöksellä on seuraamuksia. Päätöstä moittiva voi myös jättää kirjallisen vastalauseen. Tällöin puhutaan vastalauseesta. Eriävän näkemyksen ohella vastalausessa tuodaan esille perustelut päätöksen moittimisesta.

Aikaa moitekanteen vireille laittamiseen on kolme kuukautta päätöksen tekemisestä. Moitekanne tehdään yhdistyksen kotipaikan alioikeuteen.

Esimerkkejä päätöksistä, jotka eivät ole syntyneet laillisesti:
• kokouskutsu on virheellinen
• kokous ei ole päätäntävaltainen
• päätöksentekoon on osallistunut jäävejä henkilöitä
• pyydettyjän puheenvuoroja ei ole myönnetty asianmukaisesti
• kannatettua ehdotusta ei ole otettu käsittelyyn
• äänet on laskettu väärin
• pöytäkirja on virheellinen

Lähteet:
Kansanen A. 2002. Neuvottelu- ja kokoustaito. Juva: WS Bookwell Oy.
Yhdistystieto https://www.yhdistystieto.fi/kokoukset/kokoustekniikka/paatoksen_kyseenalaistaminen/

Valmiit diat (pdf): Päätöksen kyseenalaistaminen