Palautteen antaminen

Palautteen antaminen on tärkeä ja joskus vaikea osa ryhmänohjaajan tai muidenkin ryhmäläisten työtä. Positiivinen palaute kannustaa ja motivoi ihmisiä toimimaan. Hyvä ryhmänjohtaja osaa jakaa kiitosta, kun se on paikallaan, mutta puuttuu myös vallitseviin epäkohtiin tarpeen tullen.

Tärkeintä on muistaa, että palaute annetaan aina rakentavassa muodossa!  Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että eleet ja olemuksemme paljastavat enemmän kuin sanallinen viestintä. Ennen palautteen antoa on hyvä pohtia seuraavia asioita:

VIESTEISTÄ
Sanat 7 %
Ääni 38 %
Olemus 55 %

Eleet ja ilmeet
– paljastavat enemmän kuin puhe
– voivat “kertoa” toista mitä puheet
– voivat myös täydentää puhetta, paljastaa “rivien välin”
– vahvistavat / heikentävät sanallisen viestinnän
“Tekosi huutavat niin, etten kuule puhettasi.”

RAKENTAVA PALAUTE
– Myönteiset asiat
– Silta kehittämisehdotukseen (ja … vielä paremmin kun)
– Parannus- / kehittämisideat
– Positiivinen kokonaisarvio lopuksi (mutta kaiken kaikkiaan …)

SAMALLE AALTOPITUUDELLE TOISEN KANSSA
– Tunnetilan tai tilanteen kommentoiminen (voimakkaiden tunnetilojen laukaisemiseen)
(“Näen, että olet pettynyt, syystäkin. Selvitetään tätä asiaa.”)
Varo tietämästä, miltä toiselta tuntuu!
– Itsestäänselvyyksien toteaminen (valitusten käsittelyyn)
(“Olet ottanut tämän asian monta kertaa puheeksi ja haluat, että tämä asia käsitellään.”)
– Hyväksyntä (kun keskustelua halutaan laajentaa, tarjota vaihtoehtoja)
(“Olen samaa mieltä kanssasi tuossa asiassa.”)
– Tarkoituksen hyväksyminen ottamatta kantaa itse asiaan (kun asiat ovat todella ristiriitaisia
(“Ymmärsinkö oikein …” / “Korjaa, jos olen väärässä. Sinun mielestäsi…”)
– Valituksen toistaminen (kun haluat antaa mielikuvan, että olet samaa mieltä)
(“Sinä sanoit, että …”)
– Vastustuksen myötäily (silloin kun halutaan taittaa vastustukselta terä)
(“Olet ehkä eri mieltä …” / “Et ehkä pidä tästä …”)

Katso myös Erätauko-menetelmä rakentavan keskustelun käymiseen: