Roolit

Ryhmässä muodostuu aina erilaisia rooleja, jotka vaikuttavat ryhmän toimintaan. Ryhmän johtajan on hyvä pohtia ryhmässä esiintyviä rooleja, sillä niiden tunnistaminen auttaa parantamaan ryhmän toimintaa (esimerkiksi rohkaistaan hiljaisia ja hillitään suulaita). Rooli on niiden odotusten ja normien kokonaisuus, joita henkilöön kohdistetaan siksi, että hän on jonkin erityisen sosiaalisen aseman haltija. Voidaan myös puhua biologisesti määräytyneistä rooleista sekä ammatin kautta hankituista rooleista. Ihmisellä voi myös olla useita erilaisia ja päällekkäisiä rooleja yhtä aikaa. Esimerkiksi yhdistyksen puheenjohtajalla saattaa olla kaksi virallista roolia: puheenjohtajuus ja hankittu ammatti.

Statusroolit
•    annetut / saadut roolit
•    esim. biologiset roolit

Viralliset roolit (asemaroolit)
•    hankitut roolit
•    institutionaaliset roolit
•    esim. ammatti

Epäviralliset roolit ( tilanteisiin sidotut roolit)
•    tilanneroolit
•    ryhmäkeskeiset tehtävä- ja tunneroolit
•    esim. potilas, asiakas

Ryhmäroolit
•    auttavat ryhmän jäseniä löytämään paikkansa, voivat myös kaventaa toimintatapoja
•    joustavassa ryhmässä samalla henkilöllä voi olla useita rooleja, joita on mahdollisuus vaihdella ryhmän tilanteen ja kehitysvaiheen mukaan. Esimerkkejä ryhmän rooleista:
•    tehtäväkeskeiset (kyläpäällikkö, asiantuntija, organisoija)
•    työelämäpohjaiset roolit (kirjanpitäjä taloudenhoitajana)
•    yksilölliset roolit (hauskuuttaja, musisoija)
•    asenneroolit (kannustaja, kyseenalaistaja, kaikentietävä)

Ryhmän toimintaan vaikuttavia rooleja ovat tehtäväroolit, työelämäroolit, yksilölliset roolit sekä asenneroolit. Tehtävärooleilla on suuri merkitys ryhmän toiminnan edistymiselle. Esimerkiksi johtajalta odotetaan, että hänellä on kokonaisvaltainen käsitys toiminnasta sekä kyky delegoida. Tehtävärooleihin ajaudutaan usein työelämäroolien (ammatti) perusteella. Esimerkiksi kirjanpitäjä saa usein roolin ryhmän taloutta hoitavissa tehtävissä. Yksilölliset roolit puolestaan muotoutuvat henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, kuten ryhmän hauskuuttajan rooli.

Ryhmässä muodostuu myös asennerooleja, jotka usein määräytyvät henkilön persoonallisuudesta. Tällaisia ovat muun muassa kannustaja, sovittelija ja kyseenalaistaja. Asenneroolit voivat olla ryhmän toimintaa edistäviä tai jarruttavia. Kaikkia asennerooleja kuitenkin tarvitaan, sillä esimerkiksi ilman kyseenalaistajaa ryhmä ei koskaan pysähtyisi tarkastelemaan omaa toimintaansa.