Ryhmäilmiöt

Ryhmän toimintaan ja tehtävistä suoriutumiseen vaikuttavat erilaiset ryhmäilmiöt. Parhaimmillaan ryhmäilmiöt lujittavat ryhmää ja edistävät sen toimintaa. Pahimmillaan kriittinen asioiden tarkastelu katoaa ja ryhmän toiminta estyy. Seuraavassa käsittelemme ryhmässä esiintyviä ilmiöitä, kuten koheesiota ja ryhmäajattelua.

Ryhmäilmiöiden käsittelyssä auttavat erilaiset ryhmätyömenetelmät. Ota siis avuksi verkko-opiston menetelmäpankki, kun haluat edistää ryhmäsi toimintaa tai puuttua ryhmässä esiintyviin joskus ikäviinkiin ilmiöihin.

Koheesio (kiinteys)

Koheesiolla viitataan ryhmän kiinteyteen. Ryhmän kiinteyteen vaikuttavia tekijöitä ovat ryhmän koko, sen tavoitteet ja yksittäisten jäsenten ominaisuudet. Toimivassa ryhmässä vallitsee suuri koheesio. Usein ryhmän suurentuessa, myös koheesio pienenee ja ryhmään syntyy erilaisia alaryhmiä ja klikkejä. Ryhmänsisäisiin konflikteihin ja eripuraan kannattaakin puuttua ajoissa, sillä ne vaikuttavat negatiivisesti ryhmän kiinteyteen ja edistävät alaryhmien syntyä.

Yhteiset tavoitteet, ulkopuoliset uhat ja kilpailu muiden samaa asiaa ajavien ryhmien kanssa lisäävät ryhmän kiinteyttä. Yhdessä viihtyminen vahvistaa ryhmän kiinteyttä, mutta ei ole välttämättömyys sen syntymiselle. Joskus ryhmä pysyy yhdessä pelkästään yhteisten etujen ja tavoitteiden vuoksi. Ryhmän kiinteydellä on merkitystä myös ryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen. Suuren koheesion ryhmissä ihmiset kommunikoivat keskenään paremmin ja ovat tyytyväisempiä ryhmän toimintaan.

Menetelmäpankki:
Kun ryhmä tuntee toisensa paremmin, ilmapiiri vapautuu ja ryhmän kiinteys yleensä lisääntyy. Menetelmäpankin tutustumisleikit ovat oiva tapa tutustuttaa porukka toisiinsa.

Konformisuus ja ryhmäajattelu

Konformisuus tarkoittaa ryhmän yhdenmukaisuutta. Konformisuuteen liittyy ryhmäpaineeseen mukautuminen. Ryhmässä ihminen luopuu helpommin omasta kannnastaan ja taipuu enemmistön päätöksiin. Usein mukautumisen takana on sosiaalisen hyväksynnän tarve. Haluamme välttää ristiriitoja tai olla samanlaisia kuin muut. Saatamme myös tulkita oman havaintomme virheeksi, jos ryhmän enemmistö on toista mieltä. Paljon riippuu myös henkilön persoonallisuudesta, mukautuuko hän helposti ryhmän päätöksiin.

Ryhmän yhdenmukaisuutta korostetaan usein yhteisillä tunnuksilla, kuten lipuilla ja tunnuslauseilla. Tietty määrä konformisuutta pitääkin ryhmää koossa ja edistää päämäärien saavuttamista. Kaikkien on esimerkiksi mukauduttava ryhmän sääntöihin ja normeihin, jotta ryhmä toimisi. Liiallinen konformisuus kuitenkin sitoo ryhmän toimintaa ja estää uusien näkökulmien löytämisen.

Liiallinen yhdenmukaisuus ryhmässä johtaa joskus ryhmäajattelun syntymiseen. Ryhmän suuri kiinteys, eristäytyminen muista sekä erilaisuutta sallimattomat johtamistavat lisäävät ryhmäajattelua. Yksilöt lopettavat itsenäisen ajattelun ja tärkeintä on olla samaa mieltä muiden kanssa. Toisinajattelijat nujerretaan tai suljetaan ryhmän ulkopuolelle.

Ryhmäajattelua voidaan hillitä lisäämällä ulkopuolisia näkemyksiä. Pyydetään esimerkiksi ryhmän ulkopuolista asiantuntijaa kertomaan näkemyksensä. Ryhmän johtamistavoilla on myös suuri merkitys.

Menetelmäpankki:
Aivoriihen ja porinaryhmän avulla saat spontaanisti erilaisia näkemyksiä sekä uusia näkökulmia esille.

Vapaamatkustus

Ryhmässä tehtävät ja vastuu jakautuvat usealle ihmiselle. Kaikki ryhmässä eivät kuitenkaan aina kanna vastuutaan tasapuolisesti ja esiintyy niin sanottua vapaamatkustusta. Vapaamatkustaja ottaa kyllä kunnian ryhmän menestyksestä, mutta ei kanna korttaan kekoon itse toiminnassa. Tällöin työt kasaantuvat muutamalle aktiiville, jotka hiki hatussa työskentelevät tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vapaamatkustusta ryhmässä voi vähentää selkeyttämällä tehtäviä ja jakamalla niitä tasapuolisesti kaikille. Vapaamatkustus myös lisääntyy suuremmissa ryhmissä, joissa vastuuta on helpompi paeta. Ujous ei varsinaisesti ole vapaamatkustusta, mutta pienryhmissä myös hiljaisimpien on helpompi ilmaista mielipiteensä.

Menetelmäpankki:
Yhteistoiminnallinen oppiminen antaa kaikille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Jokaisen henkilökohtainen tehtävä vaikuttaa ryhmän päämäärän saavuttamiseen, joten vapaamatkustus vähenee.

Lähteet:
Vilkko-Riihelä, A. 2003. Psyyke.Psykologian käsikirja. Porvoo: WS Bookwell Oy.