Menetelmäpankki

Koto-kortit

MSL:n koto-kortit helpottavat yhdistysten ja järjestöjen työtä muualta muuttaneiden mukaan ottamisessa. Koto-korttien avulla kohdataan ihminen ihmisenä, jutellaan, tehdään ja opitaan yhdessä, sekä jaetaan omasta osaamisesta.

Käsikirja uusien ihmisten kohtaamisesta

Käsikirjan tarkoitus on avata korttien teemoja ja rohkaista ryhmäkeskusteluja. Käsikirjaa voi hyödyntää, kun järjestössä herää tarve tai kiinnostus ottaa muualta muuttaneita mukaan toimintaan. Myös asiasta kiinnostuneet yhdistysaktiivit saattavat hyötyä käsikirjasta. Käsikirjaa voi käyttää joko pelkästään tai yhdessä kotokorttien kanssa.

Osallisuus kortilla

Korteissa esitellään menetelmiä, joiden on todettu innostavan ihmisiä tulemaan mukaan sekä tekemään yhdessä ja yhteiseksi hyväksi. Ne myös vahvistavat osallistujia, tuovat ihmisten oman osaamisen esiin ja lisäävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Ryhmätyömenetelmät

Täältä löydät erilaisia tutustumisharjoituksia ja ryhmätyömenetelmiä.

Kansalais- ja yhdistystoimintatietoa eri kielillä

Täältä löydät kansalais- ja yhdistystoiminnan perustietoa arabiaksi, dariksi, somaliksi, tigrinjaksi ja englanniksi.

Vinkkejä ja ideoita monikulttuurisen toiminnan tueksi

Kotoverkostoja maaseutualueille -hankkeessa tuotettu materiaali monikulttuurisesta toiminnasta kiinnostuneille yhdistyksille.

Reseptivihko

Tähän on koottu Kotoverkostoja maaseutualueilta -hankkeen monikulttuuristen ruokatapahtumien reseptit. Hyvää ruokahalua!

Hiiliviisaus-julkaisu

Vähähiiliset kylät -hankkeissa koostettiin yhteinen Hiiliviisaus-loppujulkaisu, joka esittelee hankkeiden aikana tehtyjä toimenpiteitä ja tarjoaa työkaluja arjen ilmastoviisauden – vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistämiseksi.

Hiiliviisaasti arjessa -kortit

Hiiliviisaus-julkaisussa esitellyt arjen ilmastoteot tiivistettyinä menetelmäkortteina

Erätauko

Erätauko on tapa käydä ja käynnistää rakentavaa keskustelua. Sen avulla voit tuoda ihmisiä eri lähtökohdista tasavertaiseen kohtaamiseen ja merkitykselliseen dialogiin. Erätauko on Sitran kehittämä dialogin käymisen menetelmä, joka on kaikkien käytettävissä. MSL on mukana Erätauko-verkostossa, ja tarjoamme jäsenjärjestöillemme Erätauko-fasilitointikoulutusta ja -kouluttajakoulutusta.

Tapahtumien järjestäminen

Tältä sivulta löytyy materiaalia tapahtumien järjestämisen tueksi esimerkiksi tapahtuman suunnitteluun, turvallisuuteen, lupiin ja viestintään liittyen.

Menetelmäpankista löytyy erilaisia harjoituksia ja materiaaleja niin tutustumiseen, ryhmätyöskentelyyn kuin palautteen saamiseen ja antamiseen.Voit hakea ideoita sekä miettiä uusia tapoja kouluttaa, ideoida ryhmässä tai vaikka tehdä toimintasuunnitelmia. Erilaiset toiminnalliset menetelmät toimivat hyvin aktivoivina menetelminä, ottavat huomioon erilaiset oppimistavat sekä syventävät oppimista. Kannattaa siis kokeilla erilaisia menetelmiä.

Miksi oppimisessa olisi hyvä käyttää erilaisia menetelmiä?

Menetelmät perustuvat yhteistoiminnalliseen oppimiseen eli siihen, että jokainen on vastuussa oman oppimisensa lisäksi myös ryhmän tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestöissä toimit erilaisissa ryhmissä ja olet saattanut huomata, kuinka vaikeaa ihmisten aktivointi välillä on. Kun osa vetäytyy vastuusta ja vain muutama kantaa kortensa kekoon, on syytä ottaa toiminnan periaatteeksi yhteistoiminnallinen oppiminen ja erilaiset osallistavat menetelmät.Yhteistoiminnallinen oppiminen ei varsinaisesti ole opetusmenetelmä vaan lähetysmistapa, joka korostaa sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä. Sen periaatteita soveltamalla voit luoda omaan yhteisöösi keskustelevan ja kannustavan kulttuurin, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet:
1. “Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta”
• jokaisen panosta vaaditaan yhteisen tehtävän saavuttamiseksi
• jokaisella ryhmän jäsenellä on yksilöllinen tehtävä, joista muodostuu ryhmän yhteinen päämäärä
2. Avoin vuorovaikutus
• kuunnellaan kaikkien mielipiteet ja keskustellaan asioista
• kannustetaan ja tuetaan toisten oppimista3. Yksilöllinen vastuu
• korostetaan ryhmän jäsenten henkilökohtaista vastuuta tavoitteiden saavuttamisessa
• oman tehtäväalueensa lisäksi jokaisen on opittava myös muiden tehtäväalueet
4. Ryhmän toiminnan ja oppimisen arviointi
• pohditaan ryhmän toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista
• opitaan antamaan ja ottamaan vastaan palautetta5. Yhteistyötaitojen kehittäminen
• kehitetään sosiaalisia vuorovaikutustaitoja
• ovat osa ryhmän oppimistavoitteita

Käytännössä yhteistoiminnallinen oppiminen tarkoittaa työskentelyä pienissä ryhmissä. Ryhmät tulisi muodostaa niin, että niihin muodostuu hyvin erilaisia ihmisiä ja monipuolista osaamista. Jokainen ryhmäläinen saa oman tehtävänsä, jonka toteutumisesta on vastuussa. Lisäksi ryhmä huolehtii yhdessä yhteisen tehtävän saavuttamisesta. Ryhmätyötilan tulisi olla sellainen, että jokainen näkee toistensa kasvot (esimerkiksi pyöreät pöydät).

Jos ryhmän tavoitteet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, kannattaa ryhmän kokoontua tasaisin väliajoin arvioimaan, kuinka tehtävät edistyvät. Ryhmän tarkoitus on antaa kannustusta sekä tukea yksilötehtävän suorittamiseen. Ryhmässä opitaan yhdessä uutta sekä viedään ryhmän yhteistä tehtävää eteenpäin.

Soveltuu:
• lähestymistavaksi oppimiseen, suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun
• vastuullistaa kaikki projektiin: vapaamatkustus vähenee

Lähteet:
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. 1997. Yksinään vai yhteisvoimin. Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsingin yliopisto. Vantaan täydennyskoulutuslaitos.